Kim Mustonen: Monta paikkaa – monta ideaa
Pohjoiskarjalaisuus merkitsee monipaikkaiselle Kim Mustoselle periksiantamattomuutta.
Kim Mustonen kävi syntymässä Helsingissä, mutta muutti isänsä kotikonnuille Nurmekseen kaksivuotiaana. Tätä nykyä asuinpaikka on jälleen pääkaupunkiseudulla, mutta hän on aina mieltänyt itsensä nimenomaan pohjoiskarjalaiseksi, missä sitten on kulloin kulkenutkin.
”Sanon aina, että olen nurmeslainen. Pohjoiskarjalaisuus merkitsee minulle periksiantamattomuutta, seisomista omien sanojen takana ja sitä, että työn jälki on parhain mahdollinen.”
Mustonen tekee päätyötä keittiömestarina helsinkiläisessä ravintolassa, mutta sen rinnalle hän perusti keväällä 2025 oman alan konsulttiyrityksen, Hot Creatives Oy:n. Toimintakenttänä on koko Suomi, mutta hänellä on paloa nimenomaan pienempien paikkakuntien yritysten kehittämiseen, etenkin Pohjois-Karjalassa.
”Nyt puhutaan paljon siitä, että kaikkea toimintaa lakkautetaan maakunnissa, ja tätä suuntausta haluan olla omalla toiminnallani ja asiantuntemuksellani estämässä. Pienillä paikkakunnilla on monia etuja: tuotantolaitokset, luonnon antimet ja raaka-aineet ovat lähellä, käsillä tekeminen on edelleen voimissaan ja melkein jokainen tuntee toisensa, joten tukea on saatavilla”, kertoo Mustonen ja poimii uransa varrelta esimerkin maakunnan antimista:
”Kun olin aikoinaan Tanskassa Michelin-tähden ravintolassa, sinne tuli Nurmeksessa tuotettua muikunmätiä.”
Asioille pitää tehdä jotain
Kim Mustosta harmittaa, kuinka hänen muualle muuttaneet entiset koulukaverinsakin usein kommentoivat Nurmeksessa käydessään, miten täällä ei ole mitään. Paikkakuntien kuihtumista korostava ajattelu on hänen mielestään väärä lähestymistapa, sillä jopa sanoilla on syövyttävä vaikutus.
”Asioille on tapana tehdä jotain. Jos täällä ei jonkun mielestä ole mitään, niin pitää ryhtyä miettimään, miksi ei ole ja mitä sille pitäisi tehdä, eikä jättää sellaiseksi kuin on.”
Mustosen mielestä Nurmeksen kaltaisilla maaseutupaikkakunnilla on monia tärkeitä arvoja ja rikkauksia: perhe ja muut sukulaiset, täällä edelleen asuvat ystävät sekä harrastukset. Hän itse harrastaa muun muassa metsästystä ja kalastusta ja kuuluu täkäläiseen metsästysseuraan.
”Metsästyskortin sain 15-kesäisenä ja metsästän pienriistaa: lintuja ja jäniksiä. Tosin saalis ei ole pääasia vaan luonto. Kun kävelee pohjoiskarjalaisissa metsissä, ei sen parempaa olekaan.”
Monipaikkaiset tuovat lisää näkökulmia
Pohjois-Karjalassa on vuoden 2025 aikana pyritty saamaan maakunnan osa-aikaisia asukkaita aiempaa näkyvämmin esille. Monipaikkaisten Pohjois-Karjala -hanketta johtavat Itä-Suomen yliopiston alainen Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia sekä Suomen ympäristökeskus, Syke, ja mukana ovat myös Nurmeksen ja Kiteen kaupungit, Pohjois-Karjalan kylät ry sekä Ilomantsissa toimiva Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistys.
Nurmeksen kaupunki on selvittänyt omassa MoniPoka-pilotissaan muualla asuvien kiinnostusta paikkakunnan tarjoamiin työmahdollisuuksiin ja täällä pysyvästi asumiseen. Kaupungin monipaikkaisille suunnatussa kyselytutkimuksessa yli 40 prosenttia oli harkinnut Nurmekseen muuttoa viiden viime vuoden aikana. Kysely tavoitti kaikkiaan 380 vastaajaa eri puolilta Suomea.
Keittiömestarin työ pitää Kim Mustosen Helsingissä, joten hänen suunnitelmissa ei ole nyt paluuta lapsuudenmaisemiin. Pohjois-Karjalassa hän käy useita kertoja vuodessa ja tarpeen mukaan. Yritysprojektien suunnittelu sujuu hyvin etänä ja junamatkojenkin aikana – tosin VR:n nettiyhteyksissä on edelleen kosolti parantamisen varaa.
Ihminen voi olla monipaikkainen Mustosen lailla työn ja harrastusten takia, ja eri paikkakunnilla vietetään aikaa lomien ohella esimerkiksi opiskelun, omaishoivan tai vaikkapa metsänomistuksen vuoksi.
Hän itse näkee monipaikkaisuuden pelkästään myönteisenä asiana.
”Se tuo mukanaan useampia näkökulmia ja avartaa ajattelua. Kun nappaa yhdeltä suunnalta jonkin idean, voi viedä sitä eteenpäin toisaalle.”
Brändiuudistuksia ja menu-suunnittelua
Kim Mustonen tekee ravintola- ja matkailualan konsultointia tätä nykyä vapaa-ajallaan ja lomillaan, mutta tulevaisuudessa siintää ajatus oman yrityksen toiminnan kasvattamisesta päätoimeksi.
Konsultointitöiden pituus vaihtelee parista käyntikerrasta isompiin muutoksiin. Hän tarjoaa osaamistaan esimerkiksi brändiuudistuksiin tai menu-suunnitteluun ja myös kouluttaa alan tekijöitä.
Ulkopuolinen pystyy Mustosen mukaan pureutumaan ongelmakohtiin paremmin kuin yrityksen sisältä käsin on mahdollista. Tavoitteena on saada asiakaspolku kuntoon niin, että asiakkaalle jää kaikilta osin – pöytävarauksen tekemisestä laskun maksuun saakka – hyvä maku suuhun.
”Tätä nykyä ihmiset eivät käy alan jatkuvuuden kannalta tarpeeksi usein ulkona syömässä. Maakunnissa tehdään edelleen niin sanotusti vanhanaikaista ruokaa eli useimmissa paikoissa viimeiset 20 vuotta koko ajan samalla tavalla. Tarvitaan freesausta, mutta sen ei tarvitse olla mitään radikaalia. Pienilläkin muutoksilla saadaan kohennettua toimintaa ja yrityksen tulosta.”
Omaa yritystään Mustonen aikoo kasvattaa askel kerrallaan.
”Kenttänä on koko Suomi, mutta tähtäin on saada alan yritykset kuosiin ensin täällä Pohjois-Karjalassa. Myöhemmin voi suunnata muihin Pohjoismaihin ja sen jälkeen muuallekin.”
Teksti ja kuvat: Riitta Ryynänen, Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistys
Lue myös muut monipaikkaisuus-tarinat:
Mitä on monipaikkaisuus?
Monipaikkainen ihminen viettää aikaa eri asuin- ja olinpaikoissa samanaikaisesti tai vaihtuvarytmisesti sekä liikkuu näiden paikkojen välillä.
Monipaikkaisuus voi kytkeytyä esimerkiksi työhön, vapaa-aikaan tai opiskeluun. Ihminen voi olla monipaikkainen myös siksi, että käy välillä hoivaamassa toisella paikkakunnalla asuvaa sukulaistaan tai on vaikkapa etämetsänomistaja.
Itä-Suomen yliopistoon kuuluva alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia sekä Suomen ympäristökeskus Syke vetävät Monipaikkaisten Pohjois-Karjala – Potentiaalipuheista teoiksi! -hanketta, jossa mukana ovat omilla piloteillaan Nurmeksen ja Kiteen kaupungit, Ilomantsissa toimiva Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistys sekä Pohjois-Karjalan kylät ry. Pilottien osalta hanke ulottuu vuodenvaiheeseen 2026 ja Spatialla ja Sykellä kevääseen 2026. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Spatian selvityksen mukaan Pohjois-Karjalassa on noin 7000 vapaa-ajan asuntoa, joiden omistajat ovat vakituisesti kirjoilla maakunnan ulkopuolella. Kyselyotoksen mukaan näissä mökeissä vietetään keskimäärin 85 päivää vuodessa.
