Outi Örn: Etätyöt sujuvat Kiteellä käydessä
Inkoossa asuva Outi Örn mieltää itsensä edelleen kiteeläiseksi. Tavoitteena on, että hän pystyisi jatkossa tekemään nykyistä enemmän etätöitä Pohjois-Karjalassa.
Tätä nykyä Outi Örn käy Kiteellä viitisen kertaa vuodessa – sukulaisia ja ystäviä tapaamassa.
”Isäni asuu Kiteellä, joten vierailen hänen luonaan ja omistan osan meidän maa- ja metsätilasta. Liikumme myös Tohmajärven suunnalla, sillä puoliso on Värtsilästä kotoisin. Aiemmin kävin täällä useamminkin, mutta pienten lasten kanssa reissaaminen on työläämpää.”
Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa yksikön johtajana toimiva Örn tekee Pohjois-Karjalassa käydessään usein etätöitä. Hänen yksikkönsä vastaa VTT:n kaikista hallinto- ja palvelutehtävistä, muun muassa talous- ja henkilöstöhallinnosta, toimitiloista, tietohallinnosta ja viestinnästä.
Yleisten verkkoyhteyksien käyttö on Örnille tuttua esimerkiksi Joensuussa Itä-Suomen yliopistolla, jossa hän tekee jatko-opintoja väitöskirja tähtäimessään. Kiteellä ollessaan Örn ottaa verkkoyhteyden puhelimellaan, mutta Tohmajärven ja Värtsilän suunnalla se on hankalampaa.
”Rajan pinnassa on välillä ongelmia, koska puhelin tahtoo kytkeytyä Venäjän verkkoon. Siksi on tärkeää, että on yleisiä etätyötiloja ja kiinteitä yhteyksiä tarjolla. Itse olen käynyt Tohmajärvellä tekemässä töitä kirjastossa. Kiteen uusista etätyötiloistakin on lista tiedossani.”
Monipaikkaisuus strategiassa
Outi Örnin mukaan valtio on työnantajana linjannut, että työn tekeminen täysin etänä ei ole tällä hetkellä mahdollista, mutta virastot voivat päättää, miten paljon työajasta pitää olla paikan päällä toimistoissa.
Valtiolla on kaikkinensa myönteinen suhtautuminen etätöihin. Tästä on osoituksena muun muassa se, että valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt on perustanut eri puolille Suomea yhteisiä toimitiloja, joissa on kaikille valtion työntekijöille yleensä mahdollisuus myös etätöiden tekemiseen.
”Omassa yksikössäni on sovittu, että toimistollamme pitää olla yksi päivä viikossa, muuten voi olla etänä. Kesäajasta on vielä erikseen maininta, että juhannuksesta elokuun puoleenväliin toimistolle ei ole välttämätöntä tulla, jos työt eivät sitä edellytä. Tämä on hyvä käytäntö, koska yksikössämme useampi henkilö asuu kymmenien kilometrien päässä työpaikasta.”
Örn on vuoden 2025 alusta toiminut puheenjohtajana valtion henkilöstöfoorumissa, johon kuuluu parisataa valtion virastojen ja laitosten henkilöstöpäällikköä. Foorumi muun muassa kehittää valtion henkilöstöstrategiaa ja toimenpideohjelmaa.
”Strategiassa on yhtenä keskeisenä asiana henkilöstön hyvinvointi ja monipaikkainen työskentely ja etätyö. Etätyö mahdollistaa paremmin työn ja muun elämän yhteensovittamisen. Lisäksi valtio vähentää toimitiloja ja siksi käytössä on entistä enemmän niin kutsuttuja monitoimitiloja. Tämä on mielestäni järkevää: mieluummin säästetään seinistä kuin ihmisistä.”
Etätöissä välillä kotonakin
Pohjois-Karjalan-vierailujen ohella Outi Örn on käyttänyt etätyömahdollisuutta myös kotioloissa Inkoossa.
”Minä kuten moni muukin painiskelee lapsiperhearjen keskellä. Kun mieheni oli taannoin työmatkalla ulkomailla, oli hyvä, ettei minun tarvinnut viedä lapsia ensin hoitoon ja matkustaa reilun tunnin verran Inkoosta Helsinkiin ja töiden jälkeen kiiruhtaa takaisin hakemaan lapset hoidosta, vaan pystyin tekemään työpäiviä kotoa käsin.”
Myönteinen suhtautuminen etätöihin yleistyi ratkaisevasti koronavuosina, olihan monilla työpaikoilla välillä jopa kiellettyä tulla paikan päälle. Outi Örn oli jo tuota ennen valtioneuvoston kansliassa 2015–2019 työssä ollessaan edistänyt etätyön mahdollisuuksia.
”Silloin yksikössäni sovittiin, että yksi päivä toimistolla on riittävästi, mikäli työt hoituvat muuten. Menettelymme oli aika poikkeuksellista tuohon aikaan. Itse olen aina kokenut, että kun ihmiset tekevät vahvaa asiantuntijatyötä ja tunnollisesti, ei siinä tarvitse olla esihenkilön silmien alla.”
Karjalaisuus ja Kitee tärkeitä
Kokonaan takaisin Pohjois-Karjalaan muuttamistakin on Outi Örn välillä miettinyt. Onpa hän vuosien varrella hakenut välillä täältä päin töitäkin.
”Tällä hetkellä ajatus on pysyä Etelä-Suomessa. Varsinaisen muuttamisen sijasta pyrkimys olisi siihen, että pystyisin tekemään enemmän etätöitä ja viettämään siten enemmän aikaa Pohjois-Karjalassa.”
Onpa Örn miettinyt joskus myös sitä, että siirtäisi kirjansa Kiteelle. Hän kannattaisi myös ulkopaikkakuntalaisten verotulojen jakamista osin myös kesämökkikuntien hyväksi.
”Koen, että veroeuroilla olisi täällä Pohjois-Karjalassa enemmän merkitystä kuin Uudellamaalla. Haluaisin antaa Kiteelle takaisin jotakin, koska olen niin paljon itse täältä saanut.”
Vanhoille kotikonnuille häntä vetää tunne, että on omiensa joukossa. Karjalaisuus on olennainen osa identiteettiä, ja siksi Örn haluaa ylläpitää perinteistä kulttuuria vapaa-ajallaan. Hän on mukana Karjalan liiton toiminnassa ja hallituksen jäsenenä Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiössä.
”Karjalainen ruokaperinne, piirakan paistot sun muut, ovat tosi tärkeitä. Ja aina kun Kiteellä menee vaikka johonkin kesätapahtumaan, tulee tunne, että on kotona.”
Teksti ja kuvat: Riitta Ryynänen / Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistys, Ilomantsi
Mitä on monipaikkaisuus?
Monipaikkainen ihminen viettää aikaa eri asuin- ja olinpaikoissa samanaikaisesti tai vaihtuvarytmisesti sekä liikkuu näiden paikkojen välillä.
Monipaikkaisuus voi kytkeytyä esimerkiksi työhön, vapaa-aikaan tai opiskeluun. Ihminen voi olla monipaikkainen myös siksi, että käy välillä hoivaamassa toisella paikkakunnalla asuvaa sukulaistaan tai on vaikkapa etämetsänomistaja.
Itä-Suomen yliopistoon kuuluva alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia sekä Suomen ympäristökeskus Syke vetävät Monipaikkaisten Pohjois-Karjala – Potentiaalipuheista teoiksi! -hanketta, jossa mukana ovat myös Kiteen ja Nurmeksen kaupungit, Ilomantsissa toimiva Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistys sekä Pohjois-Karjalan kylät ry. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Spatian selvityksen mukaan Pohjois-Karjalassa on noin 7000 vapaa-ajan asuntoa, joiden omistajat ovat vakituisesti kirjoilla maakunnan ulkopuolella. Kyselyotoksen mukaan näissä mökeissä vietetään keskimäärin 85 päivää vuodessa.
Lue myös toinen monipaikkaisuus-tarina:
