Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistys: Moottorisahaveistoa, karhubrändiä ja pistoaitaa

Toimintamme Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistyksenä on alkanut vuonna 2007 Ilomantsin kahdesta merkittävästä perinteisestä rakennuksesta: kunnantalona vuosikymmeniä toimineesta Kansallistalosta sekä entisestä Kotimäen koulusta eli Katri Vala kulttuurikeskuksesta .
Toimintamme ydinajatus on luoda ihmisten elämään merkityksellisyyttä. Se toteutuu esimerkiksi tapahtumien ja näyttelyiden järjestämisessä, ihmisten innostamisessa talkooavuksi sekä perinteiden ylläpitämisessä muun muassa pistoaitoja rakentamalla.
Karhufestivaali 13. kerran elokuussa 2026
Karhufestivaali on Ilomantsin suurin vuosittainen tapahtuma, ja oheisohjelmineen se on koonnut parhaimmillaan noin 10 000 hengen yleisön. Moottorisahaveistäjiä on ollut kisaamassa enimmillään yli 30, ja joukossa on ollut kotimaisten veistäjien lisäksi osanottajia myös ulkomailta.
Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistys on ollut järjestämässä Karhufestivaalin moottorisahaveistoa sen alkuajoista saakka eli vuodesta 2014 lähtien yhdessä Maaseudun Sivistysliiton kanssa. Vuodesta 2024 asti veiston järjestelyvastuu on ollut kokonaisuudessaan yhdistyksemme hallussa ja vastuulla.
Vuoden 2026 Karhufestivaalilla järjestämme 13.–14. elokuuta kaksipäiväisen moottorisahaveiston kilpailun, jonka teemana on Villi ja vapaa!
Lisäksi ohjelmassa on 15.8. pikaveisto, joka ei ole kilpailu vaan siinä syntyvät teokset huutokaupataan yleisölle.
Karhufestivaalin ohella vuonna 2026 osaksemme lankesivat myös Villiruokafestarin järjestelyt, koska muita tekijöitä ei Vaara-Karjalan Leaderin jälkeen löytynyt.
Tavoitteena pysyvä karhunäyttely
Karhu valikoitui täkäläisen moottorisahaveiston ydinteemaksi, koska otsoja on koko Pohjois-Karjalassa arvioiden mukaan useita satoja. Kun tähän yhdistetään Ilomantsin Karhufestivaalin veistokilpailuissa vuosikymmenen aikana syntyneet noin 400 karhupatsasta, meille on jo nyt muodostunut niin kutsuttu Tuhannen karhun maa. Puisia karhupatsaita on näkynyt Ilomantsissa talojen pihoilla jo ennen moottorisahaveistokilpailuja, ja karhu on tunnuksena myös Rajavartiolaitoksen merkissä.
Karhufestivaalin merkitys paikkakunnallemme käy ilmi vuonna 2023 tehdystä Karhufestivaalin tulevaisuus -verkkokyselystä. Kaikkiaan lähes 200 vastaajasta selkeä valtaosa eli yli 90 prosenttia piti Karhufestivaalin järjestämistä Ilomantsille tärkeänä – erittäin tärkeäksi sitä luonnehti 70 prosenttia ja melko tärkeäksi 22 prosenttia.
”Ilomantsi on niin syrjässä, että tänne pitää oikeasti tulla jonkin takia. Olkaamme ylpeitä tästä tapahtumasta ja tuohan se paljon ihmisiä ympäri Suomen ja maailmaltakin”, kiteytti yksi vastaajista tuntonsa Karhufestivaalista.
Karhunäyttely kesällä 2025
Olemme edistäneet Karhufestivaalista tutuksi tullutta karhubrändiä Tassulla on tarina -kokonaisuudessamme, joka kuului osana Itä-Suomen yliopiston johtamaan Suo 2.0 – Kokonaiskestävyydestä elinvoimaa Ilomantsiin -hankkeeseen.
Tarkoitus oli innostaa Ilomantsin ja lähialueiden toimijoita hyödyntämään karhuimagoa, villiyrttejä, villiruokaa ja suoympäristöä tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä ja markkinoinnissa. Mukana tassutarinoissa oli rapiat 20 eri osallistujaa: yrityksiä, yhdistyksiä sekä yksittäisiä toimijoita, kuten käsityöläisiä ja taiteilijoita.
Tassuprojektiin kuului myös meidän oman yhdistyksemme karhutoiminnan kehittäminen. Kesän 2025 ponnistus tässä oli Karvavurrikka kaunoseni -näyttely Ilomantsin Kansallistalolla.
Näyttelykokonaisuuteen koottiin aiempina vuosina Karhufestivaalissa syntyneitä karhuveistoksia Kansallistalon sisätiloihin, ulos pihalle ja viereiselle veistoalueelle Karhumetsään. Sisällä oli valokuvia karhuista, naisvoiman ja luonnon yhteydestä sekä karhuaiheisia maalauksia ja metallitaidetta. Kansallistalon yhdessä huoneessa esiteltiin myös Tassulla on tarina -toimijat sanoin ja kuvin.
Kansallistalon takana olevalle nurmikentällä oli lapsille suunnattu oma Mesikämmen-osio, jonka ytimessä oli vuoden 2024 Karhufestivaalin moottosahaveistokisassa syntyneitä teoksia. Sen Leikkikäämme-teemalla haluttiin herätellä nimenomaan nuorempien katsojien kiinnostusta puunveistotaiteeseen.
Yhdistyksemme tulevaisuuden tähtäimenä on saada Karhufestivaalin karhupatsaista pysyvä näyttelykokonaisuus Karhumetsän alueelle sekä läheiselle Karhuareenalle, jossa on jo entuudestaan karhusuojana toimiva Karhuhovi-rakennus.
Kesän 2025 Karvavurrikka kaunoseni -näyttely toimikin tämän näyttelysuunnitelman etukäteispilottina.
ILO!KARHU ja raittikarhuja
Vuosittain keväisin olemme siirtäneet myös satakunta Karhufestivaalin karhupatsasta talvipesistään Ilomantsin taajaman katujen komistukseksi kesän ajaksi. Samalla nämä niin kutsutut Raittikarhut ovat osoittaneet kulkua kohti Karhufestivaalin moottorisahaveiston pääaluetta, Karhumetsää.
Kesällä 2026 patsaita ei siirretty muun muassa kävelyteiden uusimistöiden takia.
Aivan Ilomantsin torin lähistöllä sijaitsee myös viisimetrinen ILO!KARHU-teos, joka toimii kuin emohahmona sadoille muille karhupatsaille.
Tiloja paikallisille toimijoille
Ilomantsin Kansallistalon ja Katri Vala kulttuurikeskuksen rakennukset omistaa Ilomantsin kunta, ja kulttuuriyhdistyksemme on vuokrannut tilat vuoteen 2034 saakka.
Olemme kunnostaneet ja kehittäneet molempia taloja hankeprojekteilla, ja tätä nykyä vuokraamme tiloja eri alojen toimijoille, kuten muille yhdistyksille. Rakennuksissa toimii mm. kansalaisopiston ryhmiä, ja Kansallistalossa pitkäaikaisina vuokralaisina on taiteilijoita ja yrittäjiä.
Tilojen vuokraus tapahtuu omakustannushintaan, koska haluamme osaltamme tukea paikallisten yhteisöjen toimintaa ja edistää näin ihmisten elämänlaatua ja hyvinvointia.
Katri Vala kulttuurikeskus pitää yllä Ilomantsissa lapsuudessaan asuneen ja vuosina 1925–1929 opettajana toimineen Katri Valan muistoa. Kulttuurikeskuksessa on runoilijan elämästä kertova pysyvä näyttely sekä vaihtuva näyttelykokonaisuus kesäaikaan. Keskuksen piha-alueella on ITE-taidetta, ja viereinen Karhuareena toimii mm. Karhufestivaalin moottorisahaveiston pikakilpailujen näyttämönä.
Monipaikkaisuutta ja pistoaitaa
Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistys tekee myös erilaisia ympäristötöitä. Olemme vuosien varrella rakentaneet eri puolille Pohjois-Karjalaa ja muuta Suomea kilometreittäin perinneaitaa. Lisäksi Ilomantsin Maukkulassa kesäisin toteutettavat Lehmäleirit ovat pitkäaikainen yhteistyökumppanimme.
Suo 2.0 / Tassulla on tarina -hankkeen ohella viimeisimpiä projektejamme on vuoteen 2025 ajoittunut MoniPoka eli osallistuminen Monipaikkaisten Pohjois-Karjala – potentiaalipuheista tekoihin -hankkeeseen.
MoniPoka-projekti pyrki löytämään maakunnassamme osa-aikaisesti asuvat monipaikkaiset ihmiset ja saamaan heidät tiiviimmin osaksi paikallisia yhteisöjä. Monipaikkaisuus voi kytkeytyä esimerkiksi työhön ja vapaa-aikaan, opiskeluun ja perhesyihin.
Itä-Suomen yliopiston alaisen alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian johtamassa MoniPokassa meidän Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistyksen työnä oli kehittää monipaikkaisille asukkaille suunnattua viestintää ja tuoda esiin ”monipaikkaisuuden mannekiineja” kertomaan kokemuksistaan.”
Teksti: Riitta Ryynänen, Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistys
Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistys – Facebook
Suo 2.0. – Kokonaiskestävyydestä elinvoimaa Ilomantsiin – Facebook